Museopalvelut

Mikkelin kaupungin museoiden toimiston puhelinnumero.

Kyyveden rannassa sijaitseva Harjukosken mylly rakennettiin kylän yhteismyllyksi 1870-luvulla. Tämä kaksikiviparinen vesimylly ennätti jauhaa yli sata vuotta, kunnes myllytoiminta lopetettiin kannattamattomana vuonna 1975. Myllyn lisäksi alueella on myllytupa, paja, kaksi aittaa ja läävä sekä myllysauna, jossa jauhatusta odottavat kyläläiset saattoivat yöpyä. Myllyalueen kaikki rakennukset ovat pärekattoisia ja vuoraamattomia hirsirakennuksia. Ratasmyllyn kivet ovat luonnonkiveä ja myllyn koneisto on kokonaan puuta. Mylly on säilynyt alkuperäisessä asussaan ja on rakennustekniikkansa vuoksi rakennushistoriallisesti arvokas.

Harjukosken myllyn merkittävässä kulttuurimaisemassa kuvattiin vuonna 1982 Arto Paasilinnan romaaniin perustuva elokuva "Ulvova mylläri". Pääosaa esitti Vesa-Matti Loiri.

Kivisakasti on yksi Savon vanhimmista rakennuksista. Rakennus on 1320-luvulla rakennetun puisen Savilahden kirkon sakasti-osa. Uusimpien tutkimusten mukaan kivinen sakasti on peräisin 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alkupuoliskolta. Puukirkko purettiin vuonna 1776, mutta kivisakasti jäi paikalleen.

Rakennuksen alkuperäisestä ulkoasusta on jäljellä vain harmaasta luonnon kivestä tehdyt seinämuurit. Keskiajan kivikirkkoja muistuttavat korkeat tiilipäädyt ja paanukatto sekä kattoratsastaja toteutettiin arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnitelmien mukaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Mikkelin rautatieasemalla on esillä C. G. E. Mannerheimin käytössä vuosina 1939–1946 ollut salonkivaunu, Rautatiehallituksen virkavaunu A 90. Vaunussa on salonki, viisi makuuhyttiä sekä keittiö ja wc. Mannerheimin salonkivaunu oli tavallisesti liitettynä Päämajan esikuntajunaan, mutta usein se yhdistettiin myös tavallisen siviilijunan perään. Mannerheim matkusti vaunussa yli 100 matkaa ja yhteensä yli 78 000 km.

Mikkelin kaupungin museoiden ylläpitämä Mannerheimin salonkivaunu on avoinna yleisölle perinteisesti vain kerran vuodessa. Kyseinen päivä on 4. kesäkuuta, jolloin on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä ja Mannerheimin syntymäpäivä.

Mikkelin taidemuseo tarjoaa monipuolisesti taidealan asiantuntijapalveluja. Taidemuseo tutkii, dokumentoi ja esittelee kuvataidetta.

Painopistealueita taidemuseossa ovat näyttelytoiminta, eteläsavolainen kuvataide, taidemuseon hallussa olevien taidekokoelmien hoitaminen ja kartuttaminen sekä suomalaisen kuvitustaiteen esitteleminen ja kerääminen. Taidemuseo toimii alueellisena vastuumuseona, joka huolehtii alueellisesta taidemuseotehtävästä Etelä-Savossa. Museossa on vuosittain useita vaihtuvia taidenäyttelyitä. Taidemuseo toimii myös vuorovaikutteisena ja elämyksellisenä oppimisympäristönä erilaisissa työpajoissa ja taidekasvatusprojekteissa.

Taidemuseo toimi vuosina 1970-2019 arkkitehti Armas Rankan suunnittelemassa ns. graniittitalossa joka on vuodelta 1912. Graniittitalo sijaitsee Mikkelin keskustassa, Hallituskadun ja Ristimäenkadun kulmassa. Museo aloitti toimintansa vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo -nimisenä. Vuonna 1976, museon saatua lahjoituksena Martti Airion taidekokoelman, nimi muutettiin Mikkelin taidemuseoksi. Etelä-Savon aluetaidemuseoksi se nimitettiin vuonna 1981. Taidemuseon näyttelytoiminta siirtyi graniittitalosta 8.6.2019 väistötiloihin kauppakeskus Akselin toiseen kerrokseen. Museolain uudistuksen myötä Mikkelin taidemuseo nimitettiin vuoden 2020 alusta alueelliseksi vastuumuseoksi alueellisen taidemuseotehtävän osalta. Vastuumuseot korvaavat aiemmat aluetaidemuseot ja maakuntamuseot.

Mikkelin taidemuseon museokaupassa on myynnissä julkaisuja, näyttelyluetteloita, lahjatavaroita, postikortteja, näyttelyjulisteita ja paperitavaroita. Museokauppa on avoinna museon aukioloaikoina, ja sinne on ilmainen sisäänpääsy.

Nikkisen torppa sijaitsee Suomenniemen kirkonkylällä. Asuinrakennuksen omisti 1800-luvun lopulta lähtien konstaapeli Matti Nikkinen (1860–1943), joka oli tunnettu ja aktiivinen vaikuttaja yhteisössään. Rakennuksessa toimi kirjasto 1920-luvulta vuoteen 1950. Jälkikäteen pönttöuunilla varustetussa hellahuoneessa piti aikanaan ompelija kortteeriaan.

Seurakunnan ja kunnan maanvaihdossa torppa siirtyi Suomennimen kunnalle 1970-luvun lopulla. Suomenniemen kotiseutuyhdistys aloitti esineistön tallentamisen konstaapeli Nikkiselle kuuluneeseen torppaan, joka avattiin yleisölle vuonna 1981. Kuntaliitoksen yhteydessä 2013 torppa siirtyi Mikkelin kaupungin omistukseen.

Nikkisen torppa on avoinna vain Suomenniemi-viikon aikana heinäkuussa, ja sen avoinnapidosta huolehtii Suomenniemen kotiseutuyhdistys. Torpan kamarissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.

Koe Päämajamuseo ja sodan ja rauhan keskus Muisti yhdellä kertaa ja samalla lipulla.

Suomen armeijan Päämaja toimi Mikkelissä ja sen lähiympäristössä viime sotien aikana vuosina 1939-1940 ja 1941-1944. Armeijan ylin johto sijoittui työskentelemään Mikkelin keskuskansakoululle. Tiloissa toimii nyt Päämajamuseo.

Päämajamuseon perusnäyttely kertoo Päämajan toiminnasta ja sodan johtamisesta sekä sotilaallisella että poliittisella tasolla. Lisäksi museossa on nähtävillä Mannerheimin työhuone ja Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto sodanaikaisissa asuissaan.

Päämajamuseo on yhdistynyt osaksi Sodan ja rauhan keskus Muistia 4.6.2021. Päämajamuseo ja Muisti muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joiden näyttelyt käsittelevät sodan ja rauhan teemoja sekä sotaa ilmiönä.

Päämajamuseon asiakaspalvelu on siirtynyt Muistin hallintaan ja sivustolta www.muisti.org löytyvät hinnastot ja aukioloajat. Ryhmävaraukset tehdään osoitteessa: https://kauppa.muisti.org/ryhmavaraukset/

Mikkelin kaupungin kulttuurihistoriallinen museo, Suur-Savon museo esittelee ja tallentaa Mikkelin ja Mikkelin seudun historiaa. Museon näyttelytilat sijaitsevat vuonna 1848 rakennetussa Mikkelin pitäjän kivisessä lainajyvästössä. Museokäytössä rakennus on ollut vuodesta 1960 lähtien.

Museon perusnäyttely kertoo eteläsavolaisesta talonpoikaiskulttuurista sekä Mikkelin kaupungin historiasta. Rakennuksen toisessa kerroksessa on esillä museon tina- ja porsliinikokoelmat sekä tekstiilejä. Esillä on muun muassa Mikkelin seudun muinaispuku. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu kaupungin historiaan liittyvää esineistöä sekä käsityöläisistä kertovaa esineistöä. Perusnäyttelyn lisäksi museossa esitellään vuosittain vaihtuvia teemanäyttelyjä rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Suur-Savon museon museokaupassa on myynnissä kirjallisuutta, postikortteja ja lahjatuotteita. Museokauppaan on ilmainen sisäänpääsy.

Mikkelissä sijainneen Suomen armeijan Päämajan viestikeskus, peitenimeltä Lokki, toimi Naisvuoreen louhitussa luolassa jatkosodan aikana 1941–1944. Se välitti päämajan puhelin- ja kaukokirjoitinliikenteen. Viereisessä luolassa toimi ilmavalvonta-aluekeskus, saksalaisen yhteysesikunta Nordin viestiasema sekä viestikeskuksen henkilökunnan lepotiloja. Lisäksi luolassa sijaitsi työtilat ylipäällikkö Mannerheimille sekä hänen lähimmille alaisilleen.

Viestikeskus Lokin tilat on ennallistettu taidokkaasti jatkosodan aikaiseen ulkoasuun 1990-luvun alussa, ja se avattiin yleisölle joulukuussa 1995.

Viestikeskus Lokissa on myyntipiste, jossa on myynnissä kirjallisuutta, postikortteja ja lahjatuotteita.

Mikkelin kaupungin museoiden verkkosivuilta löydät museokohtaiset esittelyt, aukioloajat ja muut ajankohtaiset tapahtumat.

Mikkelin kaupungin museoihin kuuluvat Mikkelin taidemuseo, Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Suur-Savon museo, Kivisakasti, Mannerheimin salonkivaunu, Harjukosken mylly, Pien-Toijolan talonpoikaismuseo sekä Nikkisen torppa.

Museon facebook-sivuilla on ajankohtaista tietoa vaihtuvista näyttelyistä ja museoiden aukioloajoista. Sivuilla kerrotaan myös kulttuuri- ja taidetapahtumista, joissa museo on mukana joko järjestäjänä tai muuten osallistuvana tahona.

Museon facebook-sivuilla kerrotaan myös Päämajamuseoon kuuluvista Viestikeskus Lokista ja Mannerheimin salonkivaunusta. Facebookista löytyvät kohteiden sijaintitiedot Mikkelissä sekä kohteiden aukioloajat. Sivuilla on kuvia museossa vierailleista merkittävistä henkilöistä sekä museokaupan oheistuotteista.

Museon Facebook-sivuilla on ajankohtaista tietoa tapahtumista, vaihtuvista näyttelyistä ja museon aukioloajoista.