Arjen turvallisuus

Kotivara, 72 tuntia

• Luonnonilmiöiden, kuten myrskyjen, voimakkaiden sateiden ja vastaavasti kuumuuden ja kuivuuden lisääntyminen sekä yhteiskunnan riippuvuus sähköstä ja tietoverkosta altistaa meidät häiriöille. Pitkittynyt sähkökatko tai puhtaan juomaveden loppuminen voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät toimi, kuten normaalisti.
• 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Sinun tulisi selviytyä kotona kolme vuorokautta ilman sähköä, lämpöä, vettä ja ruokaa – kotivaran turvin.
• Yhden aikuisen kolmen päivän kotivara (yhteensä noin 2 300 kcal/vuorokausi):
  ✅ vettä, juomia 6 l,
  ✅ vihanneksia ja juureksia 600 g,
  ✅ hedelmiä ja marjoja 400 g,
  ✅ perunaa 200 g,
  ✅ pastaa tai viljalisäkettä 200 g,
  ✅ leipää ja viljatuotteita 550 g,
  ✅ maitoa, piimää, jogurttia ja viiliä tai vastaavia kasvivalmisteita 1 l,
  ✅ juustoa 60 g,
  ✅ kalaa, munaa, lihaa, kasviproteiinia 400 g,
  ✅ öljyä, rasvoja 150 g,
  ✅ kuivattuja hedelmiä 100 g,
  ✅ pähkinöitä, siemeniä 90 g,
  ✅ makeisia, suklaata 100 g,
  ✅ sokeria, hunajaa 100 g.
• Lisäksi tarvitaan mm. henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatarvikkeet, paristokäyttöinen radio, taskulamppu, paristot, kynttilät, tulitikut, lämpimiä vaatteita, peittoja, tyynyjä jne.
• Jos sinulla on lapsia, huolehdi heille välttämättömien tarvikkeiden kotivarasta (esim. vaipat ja puhdistusliinat). Varaa heille mukavaa tekemistä, leikkejä ja pelejä.

• Jos sinulla on lemmikkieläimiä, varaa ruokaa myös niille.

• Tutustu 72 tuntia -ohjeisiin tarkemmin.

Katso myös Varautumisopas | Suomi.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

• Jokaisen on oltava huolellinen tulipalovaaran välttämiseksi sekä sisätiloissa että ulkona. Pitkälle pääsee jo sillä, että ei jätä elävää tulta, vaikkapa kynttilöitä, palamaan valvomatta, huolehtii tulisijojen ja hormien säännöllisestä nuohouksesta, valvoo sähkölaitteiden lataamista sekä pitää palovaroittimet ja alkusammutusvälineet kunnossa.
• Maastopalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty. Avotulta on kaikki tuli, joka voi levitä maapohjan tai kipinöinnin kautta.
• Avotulen paikka on valittava siten, ettei siitä aiheudu palon leviämisvaaraa joko maastoon tai rakennukseen. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat leviämisriskiä.
• Sytyttäjä on aina vastuussa tulesta ja sen sammuttamisesta.

• Palovaroitin on pakollinen kaikissa asunnoissa ja vapaa-ajan asunnoissa, majoitustiloissa ja hoitolaitoksissa – kaikissa tiloissa, joissa yövytään. Lisäksi suositellaan häkä- ja kaasuvaroitinta, jos rakennuksessa on tulisija tai kaasulaitteita.
• Rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimien hankinnasta, asennuksesta ja kunnossapidosta. Omakotitalossa omistaja vastaa myös palovaroittimien testaamisessa. Taloyhtiössä asukas vastaa varoittimien testaamisesta ja korjaustarpeen ilmoittamisesta omistajalle.
• Palovaroittimia tulee olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti jokaisessa asuinkerroksessa. Varoitin tulee olla kattoon asennettuna kaikissa makuutiloissa, poistumisreiteillä ja portaikoissa.
• Testaa palovaroitin kerran kuussa. Toimiva palovaroitin on tärkeä tulipalosta selviytymiselle. Tulipalon syttyessä vaaralliset savukaasut täyttävät tilan nopeasti ja tainnuttavat ihmisen niin, ettei hän pääse poistumaan palavasta tilasta. Palovaroitin tunnistaa savukaasut jo pieninä pitoisuuksina ja hälyttää voimakkaalla äänellä.
• Tarkemmat ohjeet palovaroittimista ja muista paloturvallisuuslaitteista | Pelastustoimi.fi

Alkusammutusvälineitä käyttämällä voit selvitä uhkaavasta tulipalosta melko vähäisin vahingoin. Varaudu ja valmistaudu tulipaloon hankkimalla oikeanlaiset alkusammutusvälineet ja sijoita ne sellaisten paikkojen läheisyyteen, joissa on mahdollinen syttymisriski. Esimerkiksi sammutuspeite on hyvä sijoittaa keittiössä lieden lähelle. Harjoittele välineiden käyttöä ennalta, jotta osaat toimia nopeasti ja oikein tositilanteessa.

Yritä aina alkusammutusta, jos se on turvallista. Jos alkusammutus ei ole mahdollista, poistu tilasta välittömästi. Muistathan, että tulipalossa savukaasut ovat se kaikkein vaarallisin asia: poistu savuisesta tilasta mahdollisimman nopeasti, äläkä mene savuiseen tilaan. Sulje kaikki ovet ja ikkunat poistuessasi. Näin toimien palo ei saa happea ja se hidastuu. Kun olet turvallisessa paikassa, soita numeroon 112 ja pyydä lisäapua.

Näin alkusammutat:

1. Rasvan, öljyn tai steariinin

Jos rasva palaa astiassa, tukahduta palo kannella tai sammutuspeitteellä. Voit sammuttaa rasvapalon myös F-luokan käsisammuttimella. Ole tällöin kuitenkin varovainen, koska sammutusaine tulee pullosta isolla paineella. Pysäytä liesituuletin, mikäli mahdollista. Sammuta myös steariinipalo tukahduttamalla peitteellä tai käsisammuttimella. 

2. Herkästi syttyvät nesteet

Jos herkästi syttyvä aine (bensiini, öljy, lakka, maali, nestekaasu, yms.) on syttynyt, sammuta se käsisammuttimella. Ole varovainen, koska sammutusaine tulee pullosta paineella. Jos aineen läheisyydessä palaa, niin voit käyttää sammuttamiseen käsisammutinta, sammutuspeitettä tai vettä. 

3. Sähkölaitepalon

Jos voit, irrota ensin sähköpistoke. Sammuta sitten sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella. Vettä ei saa käyttää suurijännitteisten sähkölaitteiden sammuttamisessa. Kodin pienet sähkölaitteet voit sammuttaa vedellä, kun olet ensin tehnyt laitteen virrattomaksi.

4. Kalusteet ja kiinteät materiaalit

Puu, paperi, muovi ja kangas sammuvat parhaiten neste- tai jauhesammuttimella. Kaluste-/kiinteän materiaalin tulipalon saat tukahdutettua myös sammutuspeitteellä.

5. Omat tai toisen henkilön vaatteet

Suojaa kasvosi, heittäydy maahan ja kieriskele. Mikäli mahdollista, niin kääriydy sammutuspeitteeseen, mattoon tms. Jos jonkun muun vaatteet syttyvät, käske hänen suojata kasvonsa ja heittäytyä maahan. Tukahduta tuli sammutuspeitteellä (tai vastaavalla) ylhäältä alaspäin, päästä jalkoihin.

Lue lisää alkusammutuksesta | Pelastustoimi.fi(siirryt toiseen palveluun)

• Tulisijojen ja hormien säännöllinen nuohous ehkäisee nokipaloja ja tehostaa niiden toimivuutta.

• Nuohousten säännöllisyydestä sekä tulisijojen ja savuhormien turvallisesta kunnosta huolehtii rakennuksen omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja. Nuohous tilataan nuohouspalvelua tarjoavalta yritykseltä esimerkiksi osoitteesta https://nuohoojat.fi/
• Nuohous on tehtävä riittävän usein ottaen huomioon tulisijan käyttöaste, rakenne ja käytetty polttoaine.
• Vuoden välein nuohottava:
  • vakituisessa asumiskäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja savuhormit (mm. takat, leivinuunit, saunan tulisijat ja hormit)
  • ympärivuotisesti käytössä oleva vapaa-ajan rakennus rinnastetaan vakituiseen asumiseen.
• Kolmen vuoden välein nuohottava:
  • vapaa-ajan asumiseen käytettyjen rakennusten tulisijat ja savuhormit.
• Muut määräajat
  • Kaasukäyttöisten tulisijojen ja niiden hormien puhdistukselle ei ole asetettu määrävälejä. Niiden puhdistus on käyttäjän vastuulla.
  • Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota.

Lisätietoa nuohouksesta | Pelastustoimi.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

• Tiedä aina missä olet. Tulipalon tai muun hätätilanteen varalle sinun tulee tietää kaksi eri poistumisreittiä – paitsi kotona ja töissä, mielellään myös muissa rakennuksissa, joissa vietät enemmän aikaa, kuten harrastuspaikoissa.

• Liiketilojen ja kokoontumispaikkojen sekä majoitustilojen ja hoitolaitosten uloskäytävät ja kulkureitit niille varustetaan turva- ja merkkivalaistuksella. Poistumisreittivalaistus on valaistus, joka syttyy tavallisen valaistuksen pettäessä. Lisäksi reitti saattaa olla merkitty pimeässä hohtavalla maalilla.
• Vihreä poistumisopaste on kilpi, jota käytetään uloskäytävän sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin osoittamiseen.
• Punavalkoiset merkit opastavat hätäilmoitus- tai palontorjuntavälineiden luo. Näitä ovat esimerkiksi paloilmoituspainike, sammutin ja alkusammutuskalusto ja paloposti.

Soita hätänumeroon 112 kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa. Soita aina hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa. Soita myös silloin, kun epäilet näin olevan tai koet tilanteen uhkaavaksi. Hätäkeskuspäivystäjä lähettää sinulle poliisin, pelastuksen, ensihoidon tai sosiaalitoimen apua paikalle.

Toimi näin

1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit
   Osaat antaa tarkimman kuvauksen onnettomuustilanteesta tai voinnistasi. Soittaja on tärkeimmässä roolissa oikean avun paikalle saamiseksi ja toisen henkilön kautta tullut puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
2. Kerro mitä on tapahtunut
   Hätäkeskuspäivystäjä esittää kysymyksiä tilanteesta, jotta hän pystyy lähettämään oikean avun paikalle. Kerro se mitä näet ja yritä kertoa mahdollisimman tarkasti kaikki tietosi.
3. Kerro tarkka osoite ja kunta – tiedä aina missä olet!
   Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa tapahtumaosoitteen lisäksi myös paikkakunta. Laita kotiisi ja vapaa-ajan asuntoosi näkyvälle paikalle tarkka osoitteesi, jotta ilmoitat hätätilanteessa sen varmasti oikein. Lisäksi myös vieraasi saavat tehtyä hälytyksen.
4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
   Muista, että kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana avun paikalle. Hän tarvitsee lisätietoja tapahtuneesta auttamaan tuleville viranomaisille sekä yhteistyökumppaneille, joita hän tarvittaessa antaa heille jo matkan aikana.
5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan
   Hätäkeskuspäivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. Noudata hänen antamiaan ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein suuri merkitys tilanteen lopputuloksen kannalta.
6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
   Liian aikainen puhelun päättäminen saattaa hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä sen jälkeen puhelimesi vapaana, koska päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi soittaa saadakseen lisätietoja tapahtuneesta.
7. Soita 112 aina uudestaan, mikäli tilanne muuttuu
8. Opasta auttajat paikalle. Jos mahdollista, mene auttajia vastaan.

Olethan jo ladannut kännykkääsi 112 Suomi -sovelluksen?

Anna sovellukselle lupa seurata sijaintia ja lähettää ilmoituksia. Kun soitat hätäpuhelun sovelluksen kautta, hätäkeskus saa sijaintitietosi, jolloin apu löytää varmemmin perille. Löydät sovelluksesta myös päivystysnumeroita kiireettömään avuntarpeeseen ja saat vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi.